Tarinoita Suomesta

Miksi Karjalaa ei pidä palauttaa Suomelle

Julkaistu US Puheenvuorossa 7.12.2011 20:21 Outi Hoikkala Ulkomaat, itsenäisyyspäivä, venäjä, suomi, karjala 43 kommenttia

 

Itsenäisyyspäivän kirjoitteluni nosti esiin kommentteja Karjalan palautuksen järjettömyydestä. Mietittyäni asiaa tulin siihen tulokseen, että on koko Euroopan etu ettei Karjalaa palauteta Suomelle. Sen sijaan ehkä Venäjän johtajat viisaudessaan ovatkin jo todenneet, että itsenäinen Karjalan tasavalta olisi niin Venäjän kuin koko Euroopan etu.

Jos Venäjän johto antaa Karjalan tasavallalle itsenäisyyden sen pisteet oikeudenmukaisuutta ja itsemääräämisoikeutta kannattavana valtiona nousevat koko maailman silmissä. Teko ei toki ole koviin pyyteetön, sillä onhan se myös Venäjän etu. 

Itsenäinen Karjalan tasavalta tietysti hakee EU-jäsenyyttä ja saa sen ilman suuria ponnisteluja. Saksa suurena EU-maana tukee Karjalan jäsenyyttä, koska sijaitseehan Itämeren kaasuputken toinen pää Karjalan tasavallassa ja on niin Saksan kuin EU:n etu että putken molemmat päät ovat EU-alueella.

EU tukee uuden jäsenvaltionsa jälleenrakennusta runsain käsin. Koska suomalaisia Karjalan jälleenrakennus ei kiinnosta, voivat virolaiset konsultoida jälleenrakennustöissä, onhan heillä tästä uudelleen itsenäistymisen jälkeistä omakohtaista kokemusta. Ahkerien ja avarakatseisten virolaisten opastuksella jälleenrakennus etenee pikavauhtia. Rakentajia tulee niin Baltian maista kuin Puolastakin, kunhan ovat ensin rakentaneet Suomeen ydinvoimalan. 

Viipuriin rakennetaan uusi satama, lentokenttä ja näiden välittömään läheisyyteen teollisuuspuisto. Teollisuuspuisto täyttyy nopeasti ulkomaalaisista yrityksistä, sillä uudessa Karjalan tasavallassa kustannusrakenne on kevyt, elinkustannukset alhaiset, palkkataso kilpailukykyinen ja verotus keveää. Nopeiden rautatieyhteyksien ansiosta paikka on logistisesti mitä parhain toimittaa tuotteita Venäjän kasvaville markkinoille. Ja on luonnollisesti Venäjän etu saada edullisia, nopeasti lähialueella tuotettuja tavaroita markkinoilleen. 

Nokiakin voisi siirtää Suomen Salon tehtaansa rippeet Viipurin teollisuuspuistoon. Lentokenttä ja satama olisivat lähellä, sekä Venäjän laajat kasvavat markkinat käden ulottuvilla. Suomalaisen insinöörinkään ei tarvitsisi lähteä Kiinaan töihin, hän voisi siirtyä uuteen naapurimaahan asiantuntijatehtäviin. 

Kun EU-tuilla Karjalaan rakennettu pikatieverkosto ylettyy kauniiden järvimaisemien rannoille asti, ei venäläistenkään tarvitse enää ostaa kalliita rantatontteja kaukaa Suomesta, huonojen yhteyksien takaa maasta, jossa heille ei haluta myydä. Niin venäläiset kuin eurooppalaiset rakentavat datshansa Karjalaiseen järvimaisemaan, lähemmäs Pietarin kulttuurinähtävyyksiä ja uudelleenrakennetun Viipurin kattavia palveluja.

Kun EU-rahoitteinen Pietarin jätevedenpuhdistamo alkaa tuottaa näkyviä tuloksia Suomenlahden vesissä, tulee Terijoen hiekkarannoista koko Euroopan pohjoinen shangri-la , lumottu paikka johon kaikki haluavat matkustaa edes kerran elämässään. 

Koska EU:ssa Natura- ja luonnonsuojelu ovat tärkeitä kysymyksiä, voi uusi jäsenvaltio suojella pohjoisimman Suomen rajan vastaisen kolkkansa karhujen ja susien luontaisena elinympäristönä. Luontomatkailu tuleekin olemaan uuden EU-valtion ehdoton valttikortti.

Pohjoinen pikkuvaltio ei puolustusvoimia kaipaa, vaan panostaa Itämeren suojeluun, Suomenlahden öljyntorjuntaan ja osallistuu kansainväliseen humanitääriseen yhteistyöhön. Viipurin yliopistossa nämä ovatkin pää-aineita. Yliopistossa opetusta saa Karjalan virallisilla kielillä, jotka ovat venäjä, suomi ja karjala, englanninkieltä unohtamatta. Myös katoavat kansanperinteet ja kielet ovat yliopiston erityissuojeluksessa, taideaineita unohtamatta. 

Pikkuruinen pohjoinen Karjalan Satumaa ei jätä ketään kylmäksi, eihän?