Tarinoita Suomesta

Kompromissi Karjalakysymykseen eli ratkaisu lähes kaikkeen

Julkaistu US Puheenvuorossa 9.12.2011 12:16 Outi Hoikkala Kotimaa, suomi, karjala 15 kommenttia

 

Edellisen kirjoitukseni kommentoijat tivasivat minua määrittelemään ehdottamani uuden Karjalan valtion rajat. Kaivoin esiin vanhan maapallon, pyyhin pölyt sen kupeesta ja etsin suuren äiti Venäjän syleilystä piskuisen Suomenmaan. Siihen väliin johonkin minun pitäisi määritellä ehdottamani tuleva uusi EU-maa.

Tehtävä ei ole helppo, mutta koska minulla on juuret Karjalassa ja olen asianomistaja Karjalakysymyksessä, voin ottaa lähtökohdaksi oman noin yhden miljoonasosan omistusoikeuteni luovutettuun Karjalaan. Lähdetään siis siitä että jos suomalaiset eivät pääse yhteisymmärrykseen luovutetun Karjalan palauttamisesta, eikä asiasta venäläisten kanssa uskalleta edes keskustella, otetaan tämä alue uuden perustettavan tasavallan sydämeksi. Pääkaupunkina Viipuri.

Koska luovutettu Karjala on niin pieni alue että sitä tuskin maapallolta pystyy erottamaan, tulee sen kylkeen lisätä jotain. Koska osapuolia Karjalakysymyksessä meidän evakkojen lisäksi on tasan kaksi, Suomi ja Venäjä, lienee tasa-arvon nimissä oikein että molemmat antavat jotain. Saadaan siis voita molemmille puolille leipää, jos asian näin kansanomaisesti haluaa ilmaista.

Suomi on kiltisti maksanut sotakorvaukset ja jatkaa samalla linjalla tukemalla auliisti Euroopan hädänalaisia maita, joten tämän linjan mukaisesti Suomi luonnollisesti haluaa antaa joko yhtä suuren tai jopa suuremman palan kuin Venäjä. Onhan Suomi kansainvälisesti arvostettu kolmen A:n valtio.

Venäjä luonnollisesti pinta-alansa puolesta suurempana valtakuntana voisi antaa enemmän kuin Suomi, mutta taas tasapuolisuuden nimissä, suuremman ei pidä isotella pienemmälle ettei pieni Suomi kokisi alemmuudentunnetta, lienee oikein että molemmat antavat yhtä paljon.

Suomen osalta tämä kompromissi ratkaisee Karjalakysymyksen lisäksi monta muuta päivänpolttavaa poliittista ongelmaa, joista luettelen tässä vain muutamia:

Kun Venäjän raja siirtyy Karjalan verran kauemmas Suomesta, voivat suomalaiset sotahullut nukkua yönsä rauhallisemmin. Heidän ei enää tarvitse valvoa koiranunta sormi liipasimella peläten koska venäläiset tulevat. Valmistautumisaikaa jää yhden Karjalan verran.

Yhteinen raja pelätyn Venäjän kanssa lyhenee jo sovittujen puolustusvoimien menoleikkausten verran, joten tasapaino tältä osin säilyy. Jalkaväkimiinoistahan jo luovuttiin, joten Karjalan valtio Suomen ja Venäjän välillä korvaa ne kuin taivaan lahjana.

Kuntarakenneuudistus hoituu sekin kertaheitolla kun osa kunnista siirtyy uuteen maahan, leikkauksia ei siis tarvita kunhan raja vedetään niin että kuntien määrä vähenee tarvittavassa suhteessa.

Ennen eduskuntavaaleja esiin noussut Lappeenrannan kielikysymyskin ratkeaa kuin itsestään. Jos Lappeenranta siirtyy osaksi Karjalaa, niin kuin todennäköistä on, on luonnollista että koulussa toisen kotimaisen kielen statuksen saa venäjänkieli. 

Paljon muitakin etuja toki on, eikä vähäisimpänä se, että kun Hakkarainen jokin aika sitten ehdotti homoja sijoitettavaksi Ahvenanmaalle, tulee Karjalasta nyt toinen mahdollinen sijoituspaikka. Näin saadaan vaihtoehtoja kiivaaseen tasa-arvokeskusteluun ja media voi tuplata otsikoiden määrän. Lehtien arvonlisäveron korotuksen tähden media tarvitseekin nyt kipeästi uusia myyviä otsikoita.

Nämä ovat tietysti vain muutamia ratkaisuja Suomen päättäjien ongelmiin. Olettaa voi että Venäjällä päättäjillä on hyvinkin samankaltaisia ongelmia.

Ainoa huono puoli tässä lienee vain se, että ne suomalaiset ja venäläiset, jotka ovat ystäviä keskenään, joutuvat nyt kauemmas toisistaan.  Eivät ehkä fyysisesti, mutta henkisesti sen yhden Karjalan verran.